Geokalvolla vuotoestomateriaalina on myös joitakin huomionarvoisia ongelmia. Ensinnäkin yleisten muovi- ja asfalttiseosgeokalvojen mekaaninen lujuus ei ole korkea ja ne rikkoutuvat helposti. Jos ne vaurioituvat tai kalvotuotteen laatu ei ole hyvä rakentamisen aikana (siinä on vikoja, reikiä jne.), ne aiheuttavat vuotoja. Toiseksi geokalvon vuotoestorakenne voi kellua ilmaan kalvon alla olevan kaasun tai nesteen paineen vuoksi, tai se voi aiheuttaa maanvyörymiä kalvon pinnan kohtuuttoman asennustavan vuoksi. Kolmanneksi, jos kylmissä tiloissa käytetään helposti alhaisessa lämpötilassa halkeilevaa geokalvoa, sen vuotoestokyky menetetään. Neljänneksi, yleisillä geokalvoilla on huono ultraviolettisäteilyn kestävyys ja ne vanhenevat, jos ne altistuvat pitkäksi aikaa suoralle auringonvalolle kuljetuksen, varastoinnin, rakentamisen ja käytön aikana. Lisäksi jyrsijät purevat niitä helposti ja ruo'ot puhkaisevat ne. Edellä mainituista syistä, vaikka geomembraani on ihanteellinen vuotojenestomateriaali, odotettujen tulosten saavuttamisen avain on polymeerilajikkeiden oikea valinta, järkevä suunnittelu ja huolellinen rakentaminen.
Siksi geomembraania käytettäessä vuotonestoa on geomembraanin laadun ja suorituskyvyn osalta asetettava seuraavat perusvaatimukset:
(1) Sillä on riittävä vetolujuus, se kestää vetolujuuden rakentamisen ja asennuksen aikana, eikä se vaurioidu vedenpaineen vaikutuksesta käyttöjakson aikana, varsinkin kun perustus on suuresti epämuodostunut, se ei aiheuta leikkaus- ja vetolujuutta liiallisen muodonmuutoksen vuoksi.
(2) Suunnitteluolosuhteissa sillä on riittävän pitkä käyttöikä, jonka tulisi vastata vähintään rakennuksen suunniteltua käyttöikää, eli sen lujuus ei ikääntymisen vuoksi laske suunnittelussa sallittua arvoa pienemmäksi tänä aikana.
(3) Kun sitä käytetään aggressiivisissa nestemäisissä ympäristöissä, sen tulisi olla riittävän kestävä kemialliselle hyökkäykselle.
Julkaisun aika: 24.12.2024
